Taustoja blogin kirjoittajasta

Hei!!
Olen vuonna 1991 syntynyt nainen ja opiskelen tällä hetkellä kolmatta vuotta yliopistossa. Aloitin balettitanssin ensimmäistä kertaa elämässäni elokuussa 2014, eli 22 vuoden iässä. Tanssi- ja luistelutaustaa minulla on melkein kokonaiselta vuosikymmeneltä, ollessani n. 5-15-vuotias. Kymmenessä vuodessa ehdin tanssia yksinlistelua, jazz-tanssia sekä muodostelmaluistelua, kaikkia n. 3-4 vuoden vuorotteluilla. Teini-ikäisenä kuitenkin lopetin kaikki tanssiin viittaavat harjoitukset ja löysin elämäni fokuksen jostakin muualta. Nyt, kypsällä iällä tein havainnon, että kyllä se vaan on se tanssi/kehollinen ilmaisu musiikin tahdissa, jota kaipaan kovasti harrastuksekseni.
     Halusin jo pienenä lapsena aloittaa baletin, mutta äitini kielsi sen. Siinä kuulema väännetään pienten lasten polvet kamalaksi. Balettitanssin sijaan minua kannustettiin aloittamaan taitoluistelu, joten sen kummemmin valittamatta ryhdyin pikkuluistelijaksi. Toki luisteluun myös kuului perinteiset sunnuntain tanssitunnit, en kyllä muista että mitä tanssia me siellä harjoiteltiin, mutta aika lailla baletin kaltaisia liikkeitä me siellä treenattiin, sillä monet ovat aika lähellä myös luistelussa tarvittavia liikkeitä. Erilaisissa treeneissä, esityksissä ja kisoissa meni siis kymmenisen vuotta.
     Teini-ikäisenä keskitinkin sitten kaiken energiani poikiin, bileisiin, yleiseen angstaukseen sekä (onneksi) myös erilaisiin taiteen muotoihin, kuten öljyvärimaalaukseen, keramiikkaan sekä perus bändisoittimien (kitara, basso, rummut) harjoitteluun. Harrastin kaikkea kerralla pari vuotta, mutta syystä tai toisesta lopetin lopulta kaikki harrastukseni.
     Muutin lukion jälkeen nykyiselle kotipaikkakunnalleni silloisen poikaystäväni, nykyisen mieheni kanssa. Aika pian sen jälkeen intouduin uudelleen liikunnan riemusta lenkkeilyn, ryhmäliikuntojen ja kuntosaliharjoittelun muodossa. Pidin tosi paljon treenaamisesta, mutta siihenkin loppui motivaatio muutaman vuoden jälkeen. Edelleenkin kyllä voisin treenata ihan mielelläni, mutta en koe siinä olevan mitään ns. punaista lankaa. Mitä varten treenasin? Minua ei motivoinut tarpeeksi treenaamisella saatava hyvännäköinen kroppa, halusin jonkun suuremman syyn harjoitella monta tuntia viikossa. Suunnilleen vuosi sitten osallistuin ainejärjestömme toimintaan, jossa eräs opiskelijoistamme veti vapaamuotoista tanssituntia halukkaille. Vaikka tanssina oli nykytanssi, josta en erityisemmin välitä, herätti se silti minussa erittäin suuria tunteita: flashbäckejä lapsuuden ja nuoruuden tanssiharkoista sekä ihan uudenlaista intoa ja puhtia. Jo varmaan samana iltana googlettelin kaupunkini tanssikouluja, ja tulinkin siihen tulokseen, että haluan aloittaa syksyn lukukauden tanssiopinnot, ja nimenomaan baletin parissa. Koska tunnen itseni ja tiedän innostuvani helposti, olin ihan tyytyväinen että minun piti odottaa noin puoli vuotta, ennen kuin mikään ryhmä otti oppilaita kirjoilleen. Pääsin vähän makustelemaan ajatusta baletista ja siitä, että pian saisin taas käydä tanssiharkoissa. Olin kesän alussa edelleen vakaasti sitä mieltä, että olen vieläkin erittäin kiinnostunut baletin aloituksen. Äitini lupasi toimia lukuvuoden 2014-2015 mesenaattinani eli tanssituntien rahoittajana, joten pystyin aloittamaan treenit. Ja voi hemmetti, en ole koskaan ollut näin tyytyväinen uuden harrastuksen aloittamisesta!!!

Tässä sitä on nyt sitten pian puoli vuotta harrastettu balettia, ja tämän blogin tehtävänä (yksi niistä) on toimia kanavana, jossa voin kertoa erilaisia mietteitä balettia kohtaan sekä omia kokemuksia treeneistä tai muista balettiin liittyvistä asioista. Ohessa kirjoittelen myös opintoihini liittyviä juttuja sekä muista harrastuksistani, esimerkiksi kirjaesseitä tykkään kirjoitella aina silloin tällöin.

Kuulemisiin siis! : )
27.1.2015